Ero sivun ”Pieru” versioiden välillä

Kohteesta Pompelipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p (syntaksi)
p (Jussi24 siirsi sivun Pieru (putous) uudelle nimelle Pieru: Täsmennys suluissa tulee ainoastaan jos sekoitettavissa toiseen sketsiin.)
(ei mitään eroa)

Versio 8. lokakuuta 2013 kello 21.44

Pieru
Tarvittavat isoset
Hahmoja+statisteja: 5
Yleistä
Kesto: 4 - 5 minuuttia
Esitettävissä sisätiloissa: Kyllä
Esitettävissä ulkona: Ei
Lavasteet: Sänky tai pöytä, kaappi, ovi
Tarvikkeet: Kahvimuki
Rooleja: 5
Kesto: 4-5 minuuttia
Esitettävissä sisätiloissa: Kyllä
Esitettävissä ulkona: Ei
Lavasteet: Sänky tai pöytä, kaappi, ovi
Tarvikkeet: Kahvimuki



Alussa vaimo ja salarakas ovat sängyllä läheisissä tunnelmissa. Pian vaimon aviomies koputtaa oveen ja tulee kotiin, jolloin salarakas menee sängyn alle piiloon.

Aviomies: ”Rakaas! Mä tulin jo kotiin”

(salarakas menee sängyn alle)

Vaimo: ”Noniin”

Aviomies: (laittaa takin naulaan) ”No katos katos, sähän ootkin jo odotellut mua. Mä pääsin vähän aikasemmin lähtemään kotimatkalle kuin piti.”

Vaimo: ”Kiva.”

Aviomies: (haistelee ilmaa sängyn vieressä) ”Mikä tääl haisee?”

Vaimo: ”Ei mikään.”

Aviomies: (Istuu sängylle) ”Haiseehan! Ootsä pierassu?”

Vaimo: (Pyöräyttää silmiä) ”En!”

Aviomies: ”No olethan!”

Vaimo: ”No en todellakaan ole.”

Aviomies: ”No haistathan sä nyt itekki.” (Haistelee ilmaa alempaa sängyn alta ja huomaa salarakkaan) ”Jaahas! Sinäkö se pierasit?”

Salarakas: (Edelleen sängyn alla) ”En! En pierassu. Mä oon salarakas enkä mikään piereskelijä. Törkeitä syytöksiä! Kannattas vähän miettiä mitä sitä möläyttelee!”

Aviomies: ”Kuules nyt kaveri, kyllä mä luotan vaimooni, ja jos hän sanoo ettei se ollut hän, niin se olit sinä! Mä haistan nyt hirveen käryn!”

Salarakas: ”No en varmasti ole pieraissut! Mä voin vannoo, käsi teidän vihkiraamatulla”

Aviomies: ”Oho! No sinäkö se sitten olitkin? Valehteletsä mulle?!” (Osoittaa vaimoa / sanoo tämän vaimolle.)

Vaimo: ”En valehtele! Kiitos vaan luottamuksesta”

Aviomies: ”No anteeks, en mä nyt sillä. Mut jos se ei ollu kumpikaan teistä niin kuka se sitten oli?” (Kaapista kuuluu aivastus, aviomies menee kaapille.)

Aviomies: (Avaa kaapin ja salarakas2 tulee esiin) ”Nonni! Löytyhän se syyllinen täältä. Varsinainen pierupetteri! Sinäkö se pieraisit?”

Salarakas2: ”No en pierassu!”

Aviomies: ”No jos se ei ollut Riitta, eikä (odottaa että salarakas1 kertoo nimensä)

Salarakas: ”Jarmo”

Aviomies: ”..Jarmo” (Salarakas: ”Hauska tutustua.”)

(Aviomies jatkaa): ”.. Pää kii ja ylös sieltä, niin sillon se olit sinä! Sitä paitsi sullahan on mun kalsarit jalassa!” (menee salarakas2 luokse, salarakas nousee sängyn alta)

Salarakas2: ”No ei todellakaan ole.”

Aviomies: ”No tunnustat kuitenkin se pierun.”

Salarakas2: ”No en!”

Aviomies: ”Kyllä se varmaan ois meille kaikille helpompaa jos tunnustaisit sen pierun, nii ei tarviis koko päivää tässä jahkailla. Ja kuka on juonu mun mukista?!”

Salarakas: ”Ja siinähän on huulipunan jäljet.”

Vaimo: ”Miten sun mukissa on huulipunaa? Onko sulla joku toinen?!”

Aviomies: ”Se voi ihan hyvin olla sun omaa huulipunaa.”

Vaimo: ”Tiedät hyvin että mä en käytä huulipunaa! Sulla on joku toinen.”

Salarakas: ”Sika!”

Salarakas2: ”Roisto!”

(Oveen koputetaan. Aviomies menee ovelle. Ovella on toinen nainen, joka ei näy yleisölle. Hän kutsuu aviomiestä rakkaaksi, mutta aviomies torjuu naisen nopeasti ja pistää oven kiinni.)

Vaimo: ”Kuka se oli?! Se oli se huulipuna nainen!”

Aviomies: ”Se oli vain lehtimyyjä.”

Vaimo: ”Mitä se myi? Jotain pornolehtiä vai! Perverssi!” (Nousee sängyltä ja menee salarakkaitten luo)

Salarakas2: ”Hyi hemmetti. Ja se halus vielä mun kalsaritkin! Jätä se.”

Vaimo: ”Niin jätänki! Lähde menemään.”

Aviomies: ”Hei tässä on nyt sattunu joku väärinkäsitys. Mä voin kyllä selittäää.”

Vaimo: ”Toi on niin läpinäkyvää! Kaikki nää vuodet mä oon kattonu noita sun touhujas.”

Aviomies: ”Hei tää ei oo nyt sitä miltä tää näyttää rakaas.”

Salarakas: ”Lähe menee.”

Aviomies. ”No tän tyynyn mä ainakin otan mukaan, tää on mun! Ja Bambsu! Mun unilelelu. (Ottaa tavarat sängyltä, lähtee ovelle.) ”Sitä paitsi, se olin minä joka pierasin!”