237
muokkausta
Muutokset
ei muokkausyhteenvetoa
| seuraava =Ongelmat
}}
Kyllä – olemme jo saavuttaneet loppukirin tästä oppaasta, ja nyt käymme läpi peräti sen näkyvimmän osan isosen työstä ennen vakavampaa aihetta – kaikki [[leikki|leikit]], [[sketsit]], [[skabat]] ja sellaiset. Tämä onkin peräti suosituin osa leirejä – yleisesti etenkin leiriläisten mielestä. Olen [[Käyttäjä:Vouti|itse]] törmännyt moniin isosiin, jotka ovat lähteneet isostoimintaan vapaaehtoiseksi mukaan juuri esimerkiksi iltaohjelman takia. Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia muotoja ohjelmanumeroista pintaraapaisun kera – [[ulkoilu]]a, [[iltaohjelma]]a ja [[hartaus|hartauksia]]. Lukiessa voi samalla miettiä omakohtaisia kokemuksia omilta leireiltä, ja miten ne heijastuvat näihin “raameihin” – mitä tehtiin ja milloin? Ohjasiko kenties nuorisotyöntekijä tähän suuntaan. Päämääränä ei ole antaa diktaattorimaisesti yhtä ainoaa vastausta, joka on oikea, vaan enemmänkin kertoa, miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla ja mitä merkitystä sillä saattaa olla.
==[[Ulkoilu]]t==
Ulkoilut ovat lyhyempiä, noin 20–40 minuutin tuokioita, joiden tarkoituksena on saada leiriläiset happihyppelylle reipastelemaan joksikin aikaa, jottei koko viikkoa oltaisi sisällä istumassa. Ulkoiluja vetävät isoset ja ulkoiluja suunnitellessa tulisi pitää mielessä esimerkiksi [[ryhmä|ryhmäytymisen vaiheet]] ja se, millainen ryhmä kokonaisuudeltansa on. Ensimmäisinä päivinä – ja ulkoiluina – hyödyllisempiä leikkejä ovat nimileikit ja ryhmäytymisleikit, jotka silti vaativat hieman hengästymistä. Näitä voivat olla esimerkiksi jotkin hipan variantit tai vaikkapa [[kirkonrotta]].
==[[Iltaohjelma]]t==
Iltaohjelmat tunnetaan myös niinä päivän kohokohtina; joka illan kruunaajina, joita odotetaan koko päivän ajan, jotta nähdään, mitä juuri tänä päivänä on [[iltaohjelma]]ssa vuorossa. Iltaohjelmat jäävät oppituntien jälkeen kaikista helpoiten muistiin, ja niihin myös panostetaan. Ne voivat kestää tunnista pariin tuntiin, ja sisältävät [[leikki|leikkejä]], [[sketsit|sketsejä]] ja [[skabat|skaboja]].
Iltaohjelmat ovat isosten työn näkyvin kulminaatio. Niistä voisi käyttää nimitystä isosten show ja ne ovatkin tarkoituksella mieleenpainuvia. Iltaohjelmia tehdessä on kuitenkin tietyt raamit, joita yleisesti tulee noudattaa.
Ensinnäkin, monesti iltaohjelmien tulisi olla sidonnaisia jotenkuten [[ryhmä|ryhmäytymisen vaiheisiin]] – ensimmäisenä iltana tulisi olla ryhmäytymistä edistäviä leikkejä, kuten [[lännen nopein]] ja muun muassa sketsitkin monesti ovat alkukantaisia, kuiviksia tai jatkissarjan ensimmäisiä sketsejä, samoin skabojen tulisi ensisijaisesti edistää ryhmään kuuluvuutta – muun muassa pelit, joissa voi “tippua” eivät ole kovin suositeltavia ensimmäisissä iltaohjelmissa, vaan niiden tulisi korostaa yhteisöllisyyttä. Mitä nopeammin ryhmä ryhmäytyy, sitä helpompi heihin on tutustua yksilötasolla ja sitä vapaamielisempiä he ovat, mikä ei vain helpota isosen toimintaa vaan myös saa leiriläiset tuntemaan itsensä kotoisammaksi ja turvallisemmiksi.
Iltaohjelmat kehittyvät isosryhmän ja jokaisen leirin kehittyessä – 3–4 päivän kohdalla monesti iltaohjelmat ovatkin jo suuresti muuttuneet ja leiriläiset ovat rohkeampia, jolloin voi myös rohkeasti kokeilla vaikeampia leikkejä, kuten vaikka [[solmu]]a tai [[norjalainen jalkapeli|norjalaista jalkapeliä]]; myös sketsit ja skabat voivat muuttua tematiikaltaan rohkeammiksi ja kilpailullisemmiksi. Kannattaa tosin muistaa, että aivan jokainen skaba tai leikki ei sovi kaikkiin ryhmiin ja esimerkiksi yksittäisen leiriläisen loukkaaminen tai nolaaminen on jotain, mitä ei pitäisi tehdä, ellei ole aivan varma siitä, että tämä on hänelle ok – ja tällöinkin tulee olla varovainen, ettei mene rajan yli; jos joku henkilö täytyy nolata, tämän tulisi yleensä olla työntekijä. Viimeisten päivien aikana ei ole mitään merkillistä huomioitavaa, mutta jotkin leiriläiset voivat saada tarpeekseen leiristä, jolloin heidän kanssaan voi olla vaikeampi toimia, etenkin jos ohjelma tarvitsee paljon yhteistyötä ja keskittymistä.
==[[Hartaus|Hartaudet]]==
Hartauksia on keskimäärin päivän aikana kaksi kappaletta – aamu- ja iltahartaus. [[Hartaus|hartaudet]] ovat ensisijaisesti tarkoitettuja rauhoittumista ja Pyhän kosketusta varten, ja etenkin ne seuraavat sekä ennakoivat myös päivän teemaa. Muun muassa päivänä, jolloin kuolema on teemana, [[hymni]] ja [[jalanjäljet hiekassa]] ovat oivallisia hartauksia. Yleisimmin leireillä on käytäntönä se, että tiettyinä päivinä hartaudet ovat tiettyjen tahojen pitämiä – muun muassa kahtena päivänä [[isoiso]]n, kahtena päivänä isosten ja loppuina varsinaisten työntekijöiden. Merkki hartaudesta on risti ja yleisesti myös kynttilät – risti voidaan muodostaa mistä tahansa, luonnossa pidettävässä hartaudessa vaikka kivistä ja tikuista.
Hartauksien ensisijaisen tarkoituksen saavuttaakseen, on oltava leireillä noheva. Parasta olisi, jos riitapukarit ja parhaimmat kaverukset pidettäisiin hartauksien aikana erossa toisistaan – ja näkökentistään, jotta hartaukset pysyisivät hartaina ja rauhallisina. Hartauksissa ei ole niinkään vaihtelua itse päivien mittaan, vaan ne yleisesti seuraavat [[Hartaus|tiettyjä kaavoja]], tai omien seurakuntien käytänteitä. Tietyt henkilöt kertovat aina tietyt asiat, jotkin toiset haluavat joka kerta vetää uudet hartaudet; jokaisella on oma vivahde ja persoonallisuutensa, jonka tuovat mukaan hartauksien teksteihin, musiikkiin tai muuhun.
