Miten Jeesus arvosteli ihmisiä

Kohteesta Pompelipedia
Versio hetkellä 22. kesäkuuta 2012 kello 00.05 – tehnyt Bassman (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Tehnyt käyttäjä Bassman, helmikuussa 2012 '''M'''e emme ole toisillemme aina kovinkaan täydellisiä. Me valehtelemme, halveksimme ja tuomitsemme toisiamme, jos emme nyt, niin...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tehnyt käyttäjä Bassman, helmikuussa 2012


Me emme ole toisillemme aina kovinkaan täydellisiä. Me valehtelemme, halveksimme ja tuomitsemme toisiamme, jos emme nyt, niin kuitenkin usein. Emme aina huomaakaan, kuinka tarkastelemme toisia ihmisiä hyväksyttäviksi ja halveksuttaviksi sen perusteella, kuinka miellyttävä tai hyödyllinen kukin on itsellemme. Ennakkoluuloillakin katsomme jonkun kartettavaksi, kun emme pidä vaikkapa tämän ulkonäöstä.

Jeesus nasaretilainen kulkiessaan Israelissa näki kaiken tämän kansan keskuudessa; ei ollut eroa rikkaan, köyhän, lainoppineen fariseuksen tai kalastajan välillä viattomuudessa, vaan kaikki tekivät samoin. Kukaan ei puolustanut sitä, joka oli jäänyt kadunvarrella käytävässä kiistassa heikommaksi tai sitä, jota kaikki halveksuivat – mutta jokainen oli ryhtymään aiheen tullen toisia vahvemmaksi ja paremmaksi. Mutta miten Jeesus kohteli ihmisiä? Hän sanoi kaikelle kansalle: ”Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut.” Jumalan Poika ei katsonut ihmisiä Israelissa hyväksyttävyyden, hyvyyden tai paremmuuden mukaan. Ei häntä myöskään kiinnostanut oma etunsa, eikä hän torjunut luotaan ketään, vaan päinvastoin huusi niille, jotka tuomitsivat ihmisiä hurskaiksi ja syntisiksi sanoen: ”Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen.”

Tänään saamme iloita siitä, että joka ikinen meistä, jotka olemme täällä kastettuina - Jumalan lapsina - koolla Jeesuksen Kristuksen nimessä, olemme hyvän paimenen, oikean Vapahtajan omakseen lunastamia lampaita. Jumala ei tee eroa ihmisten välillä, vaan hän on antanut Poikansa kaikkien edestä kuolemaan, jotta nyt saisimme elää luottaen, että tämä ahdistus, nimittäin meidän keskinäinen pahuutemme, kerran kuolee pois jättäen jäljelle vain sen, jonka Jumala meille jo kasteessa lupasi - Ikuisen elämän, Kaikkivaltiaan Jumalan rakkauden ilman kipua ja tuskaa. Kukaan ei voi sanoa sinulle, ettei Jumalan Pojan armo kosketa juuri sinua – ei syntien, ei hurskauden eikä minkään tulevan tai menneen asian tai puutteen tähden. Sillä kun uskot Jeesukseen kuolleen ristillä sinunkin tähtesi ja puolestasi, niin sinä olet vapaa, pelastettu, Jumalan lapsi – ota siis Jumalalta vastaan se, minkä Hän Pojassaan kaksituhatta vuotta sitten lupasi, niin sinulla on kaikki, mitä vain Kaikkivaltiaan voima voi saada aikaan.

Luettava raamatunkohta Matt. 26:26-28