Ero sivun ”Hupsuuden lasko” versioiden välillä
p (infobox) |
|||
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{Sketsi | ||
| + | | luokka = | ||
| + | | luokka2 = | ||
| + | | rooleja = 2 | ||
| + | | roolejamax = | ||
| + | | kesto = 3 | ||
| + | | kestomax = 4 | ||
| + | | sisällä = kyllä | ||
| + | | ulkona = kyllä | ||
| + | | lavasteet = tuoli | ||
| + | | tarvikkeet = paperinpala/kirja | ||
| + | }} | ||
==Juoni== | ==Juoni== | ||
Juontaja pyytää lavalle suuren kansanrunoilijan Uuno Poronkorvan, joka on kiertänyt maita ja mantuja jo kahdeksankymmentä vuotta, ja hän tulee nyt lausumaan rakastetuimman runonsa: Lapsuuden usko. Mutta koska uuno parka on melkein sokea, eikä näe lukea sanoja paperistaan. Juontaja kuiskaa niitä hänelle (siis oikeita lapsuuden uskon sanoja), mutta Uunolla on valitettavasti myös huono kuulo. Siksi hän siis lausuu runonsa uudessa muodossa: Hupsuuden lasko. | Juontaja pyytää lavalle suuren kansanrunoilijan Uuno Poronkorvan, joka on kiertänyt maita ja mantuja jo kahdeksankymmentä vuotta, ja hän tulee nyt lausumaan rakastetuimman runonsa: Lapsuuden usko. Mutta koska uuno parka on melkein sokea, eikä näe lukea sanoja paperistaan. Juontaja kuiskaa niitä hänelle (siis oikeita lapsuuden uskon sanoja), mutta Uunolla on valitettavasti myös huono kuulo. Siksi hän siis lausuu runonsa uudessa muodossa: Hupsuuden lasko. | ||
| Rivi 7: | Rivi 19: | ||
==Sanat== | ==Sanat== | ||
| − | |||
:''Kerran tuska paksuuden | :''Kerran tuska paksuuden | ||
:''mulla alakuloinen | :''mulla alakuloinen | ||
| Rivi 21: | Rivi 32: | ||
:''salakassa sä itsekin | :''salakassa sä itsekin | ||
:''haistaissasi hapsumuorin povea... | :''haistaissasi hapsumuorin povea... | ||
| − | + | ||
{{Taikalaatikosta}} | {{Taikalaatikosta}} | ||
| − | |||
Nykyinen versio 28. huhtikuuta 2012 kello 10.49
- Rooleja: 2
- Kesto: 3-4 minuuttia
- Esitettävissä sisätiloissa: kyllä
- Esitettävissä ulkona: kyllä
- Lavasteet: tuoli
- Tarvikkeet: paperinpala/kirja
Juoni
Juontaja pyytää lavalle suuren kansanrunoilijan Uuno Poronkorvan, joka on kiertänyt maita ja mantuja jo kahdeksankymmentä vuotta, ja hän tulee nyt lausumaan rakastetuimman runonsa: Lapsuuden usko. Mutta koska uuno parka on melkein sokea, eikä näe lukea sanoja paperistaan. Juontaja kuiskaa niitä hänelle (siis oikeita lapsuuden uskon sanoja), mutta Uunolla on valitettavasti myös huono kuulo. Siksi hän siis lausuu runonsa uudessa muodossa: Hupsuuden lasko.
Juontajan Uunolle "kuiskaamat" lapsuuden uskon sanat pitää kuulua selkeästi myös yleisölle. Huo(rani) kohdassa juontaja peittää Uunon suun, ettei loppu kuulu ja säkeistön viimeinen säe on tämän takia pelkkää muminaa.
Lopuksi uuno suuttuu juontajalle ja kävelee seinään tai muuta fiksua.
Sanat
- Kerran tuska paksuuden
- mulla alakuloinen
- häpesin ja mulkoilin mä vain
- leivälle lasken mummoni
- armoa ano huo(rani)...
- Hmm-hmm hmmmmh hm-m-m
- Etsiessäs pannua
- karavaanareille lauloin mä
- kuraa ja loskaa soi vain sanelma
- mie oon sitkeä iltaisin
- salakassa sä itsekin
- haistaissasi hapsumuorin povea...
 |
Tämä artikkeli sisältää Pompelipossun Taikalaatikosta tuotua materiaalia. |
