Empiirinen tutkiskelu - Muutoshistoria

Vouti: Aihekin taisi olla väärä :)

2026-09-30T12:13:58Z

Aihekin taisi olla väärä :)

Vouti: /* Tehokas miettiminen */

2026-09-30T12:12:49Z

‎Tehokas miettiminen

Vouti (30. syyskuuta 2026 kello 12.06)

2026-09-30T12:06:26Z

Vouti: Lyhyempi sivu tähän väliin

2026-09-30T12:05:49Z

Lyhyempi sivu tähän väliin

Uusi sivu

{{Opas
| nimi =Empiirinen tutkiskelu
| sarja =Isosen identiteetti
| osa =5
| osia =x
| aiheet =Sosiaaliset suhteet
| edellinen =Vastuut ja hauskanpito
| seuraava =Riitänkö minä?
}}
Empiirinen tarkoittaa kokemukseen tai havaintoon perustuvaa: se voi yhtä hyvin olla omia kokemuksia jostain tietystä asiasta; se, miten mieltää itse vastauksen tiettyyn kysymykseen. Itse luokittelen empiirisen tutkimuksen osaksi metakognitiota – miettimisen miettimistä, sitä, miten ihminen mieltää omat kokemukset, ajatukset ja aatteet.

Empiirinen tutkimus ja omien tekojen miettiminen ovat tärkeä osa [[Isoseksi kasvaminen|isoseksi kasvamista]] – sitä myös tekee itse asiaa miettimättä. Jokainen kerta, kun analysoi sitä pieleen mennyttä [[raamis]]tuokiota tai sitä, miten voisi parantaa [[Leikki|leikin]] ohjeistuksen selkeyttä, niin usein tulee juuri mietittyä omia kykyjä, tekosia ja niiden vaikutusta muihin – sitä, miten itse on suoriutunut – miten voi suoriutua paremmin.
==Tehokas miettiminen==
Tehokkaassa miettimisessä on hyvä muistaa ympäröivät kontekstit – miksi asioita tapahtui, miten sen yhdistä muihin asioihin. Usein tekemiset yhdistyvät osittain rippileirin kulttuurisiin aatteisiin – esimerkiksi [[Ponileikki|ponileikistä]] vitsailuun – ja lähes kaikki muut Suomen ja kristinuskon kulttuurisiin aatteisiin. Yleisimmin motivaation lähteenä toimii sosiaaliset ja kulttuuriset normit, yhteisöön kuulumisen halu. Näitä ajattelemalla omia tekemisiä voi ikään kuin analysoida ulkopuolisesti, jolloin myös saattaa jäädä attribuutioerheet, eli omien epäonnistumisien selittäminen muiden ihmisten tekemisten kautta, vähemmälle.

Ei kuitenkaan pidä tarttua silkastaan epäonnistumisiin ja niihin hetkiin, jolloin on mennyt pieleen. Useimmiten onnistumisten pohtiminen – etenkin se, mikä siinä on onnistunut – on hyödyllisempää kuin se, että jatkuvasti tarkastelee sitä näkökulmaa, missä on epäonnistunut. Ei pidä sivuuttaa huonoja hetkiä – voi tiedostaa, missä voi parantaa, mutta kannattaa pitää se kohtuullisena. Onnistumisten kautta voi usein löytää ne asiat, joita voi toistaa uusia onnistumisia varten. Epäonnistumiset eivät välttämättä edes johdu itsestä, vaan ulkopuolisista tekijöistä.
[[Luokka:Oppaat]]

@@ Rivi 4: / Rivi 4: @@
 | osa        =5
 | osia       =x
-| aiheet     =Sosiaaliset suhteet
+| aiheet     =Rooli, tunteet
 | edellinen  =Vastuu ja hauskanpito
 | seuraava   =Riitänkö minä?

@@ Rivi 14: / Rivi 14: @@
 Tehokkaassa miettimisessä on hyvä muistaa ympäröivät kontekstit – miksi asioita tapahtui, miten sen yhdistä muihin asioihin. Usein tekemiset yhdistyvät osittain rippileirin kulttuurisiin aatteisiin – esimerkiksi [[Ponileikki|ponileikistä]] vitsailuun – ja lähes kaikki muut Suomen ja kristinuskon kulttuurisiin aatteisiin. Yleisimmin motivaation lähteenä toimii sosiaaliset ja kulttuuriset normit, yhteisöön kuulumisen halu. Näitä ajattelemalla omia tekemisiä voi ikään kuin analysoida ulkopuolisesti, jolloin myös saattaa jäädä attribuutioerheet, eli omien epäonnistumisien selittäminen muiden ihmisten tekemisten kautta, vähemmälle.
-Ei kuitenkaan pidä tarttua silkastaan epäonnistumisiin ja niihin hetkiin, jolloin on mennyt pieleen. Useimmiten onnistumisten pohtiminen – etenkin se, mikä siinä on onnistunut – on hyödyllisempää kuin se, että jatkuvasti tarkastelee sitä näkökulmaa, missä on epäonnistunut. Ei pidä sivuuttaa huonoja hetkiä – voi tiedostaa, missä voi parantaa, mutta kannattaa pitää se kohtuullisena. Onnistumisten kautta voi usein löytää ne asiat, joita voi toistaa uusia onnistumisia varten. Epäonnistumiset eivät välttämättä edes johdu itsestä, vaan ulkopuolisista tekijöistä.
+Ei kuitenkaan pidä tarttua silkastaan epäonnistumisiin ja niihin hetkiin, jolloin on mennyt pieleen. Useimmiten onnistumisten pohtiminen – etenkin se, mikä siinä on onnistunut – on hyödyllisempää kuin se, että jatkuvasti tarkastelee sitä näkökulmaa, missä on epäonnistunut. Ei pidä sivuuttaa huonoja hetkiä – voi tiedostaa, missä voi parantaa, mutta kannattaa pitää se kohtuullisena. Onnistumisten kautta voi usein löytää ne asiat, joita voi toistaa uusia onnistumisia varten. Kaikki epäonnistumiset eivät välttämättä edes johdu itsestä, vaan ulkopuolisista tekijöistä, joten terveellinen skeptismi on hyväksi.
 [[Luokka:Oppaat]]